Kaikki kirjoittajan JK artikkelit

Älyviikko 2021: Lahjakkuus Suomen koulumaailmassa – kuinka koulu voi tukea lahjakasta lasta?

Suomen Mensa ry järjesti syksyllä 2021 virtuaalisen älyviikon, jonka kolme tapahtumaa käsittelivät älykkyyttä eri näkökulmista. Älystä-blogissa julkaistaan nyt älyviikon esitelmät videotallenteina.

Kurkota tähtiin – kuinka koulu voi tukea lahjakasta lasta?

“Kurkota tähtiin” on Loviisan kaupungissa vuosina 2018-2020 toteutettu kaksikielinen
hanke, jonka tarkoitus oli tukea erityisen lahjakkuuden omaavia lapsia ja nuoria. Hanke
toteutettiin Opetushallituksen tuella. Hanke tiivistyi seuraavien kysymysten ympärille:

  • Miten lahjakkaat tällä hetkellä huomioidaan Loviisan kouluissa?
  • Millaisia lahjakkuuksia kouluistamme löytyy?
  • Millä keinoin voimme auttaa opettajia tunnistamaan ja tukemaan lahjakkaita
    oppilaita?

Ajatus Kurkota tähtiin -projektista syntyi keväällä 2018 Loviisan rehtoritiimissä.
Koulujemme rehtoreilla oli vahva näkemys kehittämistarpeesta. Tavoitteenamme oli
rakentaa Loviisaan yhteistyössä opettajien ja rehtoreiden kanssa toimintamalli, joka
kohtelee oppilaita tasa-arvoisesti tarvitsevatpa he sitten erityistä tukea oppimisvaikeuksiin tai eriyttäviä lisähaasteita tai molempia. Valtakunnallisesti käytössä oleva kolmiportainen tuki on kirjattu Loviisassa tuen ja oppilashuollon käsikirjaan, jota parhaillaan (kevät 2019) päivitetään. Lahjakkaille oppilaille suunnatut tukimuodot kirjattiin erilliseen lukuun tuen ja oppilashuollon käsikirjaan, omana itsenäisenä tukimuotonaan.

Lahjakkuuden tulee olla luontevasti näkyvää ja saada aikaan keskustelua, joka
toivottavasti häivyttää aiheen ympärillä vaikuttaneen elitismin leiman. Kun lahjakkaiden
yhteydessä mainitaan elitismi, unohdetaan, että lahjakkaita on yhtä paljon myös muun
muassa vähävaraisissa, maahanmuuttajataustaisissa tai perheissä, joissa vanhemmilla on
alhainen koulutustaso.

Jokaisella oppilaalla, myös erityislahjakkuuksilla, on omanlaisensa tapa oppia ja omaksua
asioita. Jokainen lapsi myös suhtautuu oppimiseen ja oppimisessaan kohtaamiinsa
vaikeuksiin eri tavoin. Temperamentti, ohjauksellinen tuki, harjoittelun määrä, psyykkinen
kehitys, fyysiset voimavarat ja lukuisat muut tekijät antavat leimansa yksilöllisiin
oppimistuloksiin. Osa lahjakkaista oppilaista on hyvinkin sitoutuneita. Osa erityisen
lahjakkaista tunnistaa kyllä lahjakkuutensa, mutta ei halua kehittää lahjakkuuttaan
pidemmälle ja osa erityisen lahjakkaista suoriutuu vaivattomasti tietyllä tasolla
ponnistelematta, eikä näin ollen opi kohtaamaan ja sietämään vastoinkäymisiä ja
turhautumista. Riskinä onkin, että lahjakkaista lapsista tulee alisuoriutujia, jotka
turhautuvat haasteiden riittämättömyydestä koulussa. Kurkota tähtiin -hankkeen
tavoitteena oli lisätä oppilaan motivaatiota, suoda hänelle onnistumisen tunteita ja
mahdollisuuden löytää oma paikkansa.

Tässä esityksessä kerron Kurkota tähtiin -hankkeesta ja avaan käytännön tasolla sitä,
miten lahjakkaan lapsen koulupolku voidaan järjestää. Hankkeen aikana laaditut käsikirja
ja toimintamalli opetuksen järjestämiseksi lahjakkuutta tukien ovat vapaasti käytettävissä
sekä suomeksi että ruotsiksi:

https://peda.net/loviisa/ktsms/tjt/ktkjt5
https://peda.net/loviisa/sms

Tuula Åminne, erityisluokanopettaja, Lovisavikens skola

Kaikki älyviikon tapahtumatallenteet ovat katsottavissa Suomen Mensa ry:n Youtube-kanavalta!

Älykkyys auttaa tunnistamaan muiden ihmisten tunteita

Empatialla on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Ei ole väliä, minne maailmassa meneekin tai millaisessa kulttuurissa elää, ihmisiltä odotetaan tietoisuutta ja herkkyyttä muiden ihmisten ajatusmaailmoille. Empatian klassisen määritelmän mukaan sitä kuvaillaan psykologiseksi prosessiksi, joka linkittyy ihmisen emotionaalisiin ja kognitiivisiin reaktioihin muiden ihmisten kokemuksiin, tunteisiin ja hätään. Empaattisen ihmisen ajatellaan sekä kykenevän että olemaan taipuvainen kuvittelemaan muiden ihmisten mielen liikkeitä.

Persoonallisuuspsykologian puolella on ollut kasvavaa kiinnostusta niin sanottuja pimeitä persoonallisuuden piirteitä kohtaan. Puhutaan pimeästä kolminaisuudesta, johon kuuluvat narsismi, psykopatia ja machiavellismi. Kuhunkin liittyy omat erityispiirteensä, mutta yleisesti voidaan sanoa, että pimeään kolminaisuuteen liittyy yliolkainen suhtautuminen sosiaalisia normeja kohtaan ja yleinen empaattisuuden puute.

Tutkijoille on kuitenkin ollut epäselvää, puuttuuko pimeän kolminaisuuden piirteitä omaavilla ihmisillä kykyä tuntea ja havaita mitä muut tuntevat, vai onko kyse pikemminkin taipumuksen puutteesta, eli haluttomuudesta reagoida tuohon tietoon. Juuri tähän kysymykseen tarttuivat Petri Kajonius ja Therese Björkman artikelissaan Individuals with dark traits have the ability but not the disposition to empathize. He pureutuvat empatiaan ja juurikin testaavat teoriaa, että onko pimeän persoonallisuuden piirteitä omaavien ihmisten kohdalla kyse kyvyttömyydestä empatiaan vai pikemminkin vähäisestä taipumuksesta empatiaan.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 278 henkilöä useista eri maista. Tutkimus tehtiin nimettömänä englanninkielisenä verkkokyselynä ja osallistujat kerättiin Linkedin-palvelun kautta kohderyhmänään henkilöstöpuolen työntekijät. Osallistujilla testattiin kolmea hypoteesia:

  1. Pimeällä kolminaisuudella on vahva yhteys taipumukselliseen empatiaan
  2. Pimeällä kolminaisuudella on heikko yhteys kykyihin perustuvaan empatiaan
  3. Kognitiivisilla kyvyillä on yhteys kykyihin perustuvaan empatiaan

Näiden hypoteesien avulla oli toiveena lisätä ymmärrystä sellaisesta empaattisesta tiedosta, jota selittävät pimeät persoonallisuuden piirteet ja kognitiiviset kyvyt.

Tulokset osoittivat vahvan negatiivisen suhteen pimeän kolminaisuuden ja taipumuksellisen empatian välillä. Pimeän kolminaisuuden piirteet eivät kuitenkaan korreloineet kykyihin perustuvan empatian kanssa. Tämä osoitti, että pimeän kolminaisuuden persoonallisuudet kykenevät kyllä tunnistamaan muiden tunteet, mutta heillä on heikko taipumus empatiaan. Tuloksista voidaankin päätellä, että pimeitä persoonallisuuspiirteitä omaavat henkilöt ovat tietoisia ja kykeneviä lukemaan muiden ihmisten tunteita, mutta he eivät vain yksinkertaisesti välitä niistä.

Kolmas hypoteesi paljasti sen, että kykyihin perustuva empatia korreloi positiivisesti kognitiivisten kykyjen kanssa, toisin sanoen älykkäämmät koehenkilöt osasivat keskimäärin tunnistaa muiden ihmisten tunteita paremmin kuin vähemmän älykkäät. Tulos ei sinällään ole yllättävä, sillä yleisälykkyyden tiedetään vaikuttavan taustalla suuressa osassa ihmisen henkistä suorituskykyä. Tämänkaltaiset tulokset auttavat kuitenkin kumoamaan myytin, jonka mukaan korkean älykkyyden omaavat ihmiset olisivat heikompia tunnistamaan muiden ihmisten tunteita. Tutkimus vahvisti myös aiempien tutkimusten havainnon, että pimeän kolminaisuuden piirteiden ja älykkyyden välillä ei ole suurta korrelaatiota.

Nordic Mensa Fund palkitsi Petri Kajoniuksen ”Article of the Year” palkinnolla vuonna 2020.


Tiivistelmän on kirjoittanut AH pohjautuen artikkeliin: Petri J. Kajonius and Therese Björkman (2020). Individuals with dark traits have the ability but not the disposition to empathize, Personality and Individual Differences, doi: 10.1016/j.paid.2019.109716.

Älyviikko 2021: mitä iloa älystä on?

Suomen Mensa ry järjesti syksyllä 2021 virtuaalisen älyviikon, jonka kolme tapahtumaa käsittelivät älykkyyttä eri näkökulmista. Älystä-blogissa julkaistaan nyt älyviikon esitelmät videotallenteina.

Miksi opettaja sakottaa lasta oikeasta vastauksesta? Entä onko älykkäällä lainkaan sosiaalista silmää? Onko älykäs muka automaattisesti myös luova? Älyviikon paneelissa keskusteltiin älyn merkityksestä. Mukana olivat Janakkalan kunnanjohtaja Reijo Siltala, IRC-Gallerian perustaja Jari ”Jaffa” Jaanto sekä ravintoloitsija Noora Vennamo. Keskustelun juonsi tietokirjailija Katleena Kortesuo.

Kaikki älyviikon tapahtumatallenteet ovat katsottavissa Suomen Mensa ry:n Youtube-kanavalta!