Aihearkisto: Yleinen

Älykkyys auttaa tunnistamaan muiden ihmisten tunteita

Empatialla on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Ei ole väliä, minne maailmassa meneekin tai millaisessa kulttuurissa elää, ihmisiltä odotetaan tietoisuutta ja herkkyyttä muiden ihmisten ajatusmaailmoille. Empatian klassisen määritelmän mukaan sitä kuvaillaan psykologiseksi prosessiksi, joka linkittyy ihmisen emotionaalisiin ja kognitiivisiin reaktioihin muiden ihmisten kokemuksiin, tunteisiin ja hätään. Empaattisen ihmisen ajatellaan sekä kykenevän että olemaan taipuvainen kuvittelemaan muiden ihmisten mielen liikkeitä.

Persoonallisuuspsykologian puolella on ollut kasvavaa kiinnostusta niin sanottuja pimeitä persoonallisuuden piirteitä kohtaan. Puhutaan pimeästä kolminaisuudesta, johon kuuluvat narsismi, psykopatia ja machiavellismi. Kuhunkin liittyy omat erityispiirteensä, mutta yleisesti voidaan sanoa, että pimeään kolminaisuuteen liittyy yliolkainen suhtautuminen sosiaalisia normeja kohtaan ja yleinen empaattisuuden puute.

Tutkijoille on kuitenkin ollut epäselvää, puuttuuko pimeän kolminaisuuden piirteitä omaavilla ihmisillä kykyä tuntea ja havaita mitä muut tuntevat, vai onko kyse pikemminkin taipumuksen puutteesta, eli haluttomuudesta reagoida tuohon tietoon. Juuri tähän kysymykseen tarttuivat Petri Kajonius ja Therese Björkman artikelissaan Individuals with dark traits have the ability but not the disposition to empathize. He pureutuvat empatiaan ja juurikin testaavat teoriaa, että onko pimeän persoonallisuuden piirteitä omaavien ihmisten kohdalla kyse kyvyttömyydestä empatiaan vai pikemminkin vähäisestä taipumuksesta empatiaan.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 278 henkilöä useista eri maista. Tutkimus tehtiin nimettömänä englanninkielisenä verkkokyselynä ja osallistujat kerättiin Linkedin-palvelun kautta kohderyhmänään henkilöstöpuolen työntekijät. Osallistujilla testattiin kolmea hypoteesia:

  1. Pimeällä kolminaisuudella on vahva yhteys taipumukselliseen empatiaan
  2. Pimeällä kolminaisuudella on heikko yhteys kykyihin perustuvaan empatiaan
  3. Kognitiivisilla kyvyillä on yhteys kykyihin perustuvaan empatiaan

Näiden hypoteesien avulla oli toiveena lisätä ymmärrystä sellaisesta empaattisesta tiedosta, jota selittävät pimeät persoonallisuuden piirteet ja kognitiiviset kyvyt.

Tulokset osoittivat vahvan negatiivisen suhteen pimeän kolminaisuuden ja taipumuksellisen empatian välillä. Pimeän kolminaisuuden piirteet eivät kuitenkaan korreloineet kykyihin perustuvan empatian kanssa. Tämä osoitti, että pimeän kolminaisuuden persoonallisuudet kykenevät kyllä tunnistamaan muiden tunteet, mutta heillä on heikko taipumus empatiaan. Tuloksista voidaankin päätellä, että pimeitä persoonallisuuspiirteitä omaavat henkilöt ovat tietoisia ja kykeneviä lukemaan muiden ihmisten tunteita, mutta he eivät vain yksinkertaisesti välitä niistä.

Kolmas hypoteesi paljasti sen, että kykyihin perustuva empatia korreloi positiivisesti kognitiivisten kykyjen kanssa, toisin sanoen älykkäämmät koehenkilöt osasivat keskimäärin tunnistaa muiden ihmisten tunteita paremmin kuin vähemmän älykkäät. Tulos ei sinällään ole yllättävä, sillä yleisälykkyyden tiedetään vaikuttavan taustalla suuressa osassa ihmisen henkistä suorituskykyä. Tämänkaltaiset tulokset auttavat kuitenkin kumoamaan myytin, jonka mukaan korkean älykkyyden omaavat ihmiset olisivat heikompia tunnistamaan muiden ihmisten tunteita. Tutkimus vahvisti myös aiempien tutkimusten havainnon, että pimeän kolminaisuuden piirteiden ja älykkyyden välillä ei ole suurta korrelaatiota.

Nordic Mensa Fund palkitsi Petri Kajoniuksen ”Article of the Year” palkinnolla vuonna 2020.


Tiivistelmän on kirjoittanut AH pohjautuen artikkeliin: Petri J. Kajonius and Therese Björkman (2020). Individuals with dark traits have the ability but not the disposition to empathize, Personality and Individual Differences, doi: 10.1016/j.paid.2019.109716.

Älyviikko 2021: mitä iloa älystä on?

Suomen Mensa ry järjesti syksyllä 2021 virtuaalisen älyviikon, jonka kolme tapahtumaa käsittelivät älykkyyttä eri näkökulmista. Älystä-blogissa julkaistaan nyt älyviikon esitelmät videotallenteina.

Miksi opettaja sakottaa lasta oikeasta vastauksesta? Entä onko älykkäällä lainkaan sosiaalista silmää? Onko älykäs muka automaattisesti myös luova? Älyviikon paneelissa keskusteltiin älyn merkityksestä. Mukana olivat Janakkalan kunnanjohtaja Reijo Siltala, IRC-Gallerian perustaja Jari ”Jaffa” Jaanto sekä ravintoloitsija Noora Vennamo. Keskustelun juonsi tietokirjailija Katleena Kortesuo.

Kaikki älyviikon tapahtumatallenteet ovat katsottavissa Suomen Mensa ry:n Youtube-kanavalta!

Älyviikko 2021: Lahjakkuus Suomen koulumaailmassa – tutkimuksellinen näkökulma

Suomen Mensa ry järjesti syksyllä 2021 virtuaalisen älyviikon, jonka kolme tapahtumaa käsittelivät älykkyyttä eri näkökulmista. Älystä-blogissa julkaistaan nyt älyviikon esitelmät videotallenteina.

Lahjakkuuden tukeminen Suomessa – tutkimuksellinen näkökulma

Tässä esityksessä tarkastellaan suomalaista koulujärjestelmää, erityisesti perusopetusta, lahjakkuuden tukemisen näkökulmasta. Esityksessä keskitytään siihen, mitkä ovat inklusiivisen ja opetuksen eriyttämistä painottavan koulujärjestelmän mahdollisuudet lahjakkuuden tukemisessa ja mitä haasteita tähän liittyy. Koska suomalaisessa koulujärjestelmässä opettajilla on suuri rooli opetuksen eriyttämisessä lahjakkaille sopivaksi, esitellään erityisesti tutkimuksia, joissa suomalaisten opettajien käsityksiä, asenteita ja lahjakkuuden tukemisen menetelmiä on tutkittu. Esitys korostaa opettajankoulutuksen tärkeyttä sekä kouluttaa opettajia, jotka pystyvät reflektoimaan pedagogisen toimintansa ja ajattelunsa taustalla vaikuttavia arvoja, käsityksiä ja asenteita, että tarjota inklusiivisessa koulujärjestelmässä tarvittavia tietoja ja harjoittelukokemuksia. Lahjakkuuden tukemisen toteutuminen liitetään myös osaksi laajempaa yhteiskunnallista kenttää, jossa kunnat ja koulut voivat tehdä paljon lahjakkuuden tukemisen edistämiseksi.

Sonja Laine, KT, lehtori, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Kaikki älyviikon tapahtumatallenteet ovat katsottavissa Suomen Mensa ry:n Youtube-kanavalta!