Vieraileva kirjoittaja: Aki Soudunsaari, terveysalan sarjayrittäjä, Naturventionin perustaja ja toimitusjohtaja

Hengitämme päivässä yli 10 000 litraa ilmaa, joka kulkeutuu jokaiseen soluumme. Ei liene ihme, että ilma, jota hengitämme vaikuttaa suuresti elimistömme toimintaan – ja järjen juoksuun. Ajatuksia herättävää on se, että vietämme keskimäärin 90 % ajastamme sisätiloissa, joten hengitämme pääosin sisäilmaa. Kuitenkin tietoisuus ulkoilman saasteista, katupölystä ja muista ongelmista on huomattavasti korkeammalla kuin ymmärryksemme sisäilmasta.

Synteettisen sisäilman monet ongelmat

Erehdymme usein ajattelemaan, että tehokkaalla ilmanvaihdolla ja siivouksella teemme sisätiloista terveellisemmät ja turvallisemmat. Todellisuus on päinvastainen. Koneellinen ilmanvaihto kuivattaa sisäilmaa ja aiheuttaa monia oireita kuten silmien ja ihon kuivumista. Sekä koteja että yleisiä tiloja siivotaan vahvoilla antibakteerisilla aineilla pyyhkien bakteerit pois pinnoilta, jotta bakteerit eivät pääse tarttumaan tai leviämään.
 
Luonnossa mikrobit elävät tasapainossa ja mikrobien kirjo on laajempi kuin sisätiloissa. Luonnonolosuhteet ovat ihmiselle lajityypillinen vaihtoehto, sillä ihmiskunta on elänyt osana luontoa vuosituhansia ennen kuin eristimme itsemme sisätiloihin.
 
Sisäilman steriloinnin sijaan hyvinvointia voidaan kehittää luonnollistamalla sisäilmaa – esimerkiksi voimistamalla raikkaan ulkoilman sisääntuloa ilmanvaihtokoneita säätämällä, avaamalla säännöllisesti ikkunoita tai muilla tavoilla. Varsinkin suomalaisten kuulee usein sanovan kaupungeissa ääneen kaipaavansa metsään raikkaaseen ilmaan, jossa ajatus juoksee ja mieli lepää.
 
Sisäilmaa saastuttavien VOC-yhdisteiden pitoisuutta on mahdollista pienentää biologisella ilmanpuhdistuksella, joka perustuu luonnon omaan mekanismiin, kasvien juurien puhdistustehoon. Steriloidun ilman sijaan biologisesti puhdistetussa ilmassa luonnon hyvät mikrobit ovat tallella, ja sisäilma muistuttaa luonnollisen raikasta ja kosteaa metsäilmaa.
 

Luonnollinen ilma saa älykkyyden kukoistamaan, sanoo Harvardin tutkimus

Harvardin yliopistossa tehty tutkimus tutki sisäilman vaikutusta kognitiiviseen kyvykkyyteen eri alojen asiantuntijoita edustavien työntekijöiden keskuudessa. Tutkimuksen aikana tutkittavat henkilöt työskentelivät työtilassaan normaalien työtehtäviensä parissa. Tutkijat altistivat testiryhmän simuloimalla heidän työtilansa VOC-yhdisteillä kuormitetuksi. Huoneilmaan suihkutettu ilma sisälsi keskivertoa enemmän toimistotilassa luontaisesti ilmeneviä VOC-yhdisteitä. Ilma oli lisäksi hajutonta, joten testattavien oli mahdotonta aistia ilman muuttunutta koostumusta.
 
VOC-yhdisteet (Volatile Organic Components) rasittavat sisäilmaa ja niitä kertyy helposti merkittäviäkin määriä sisäilmaan, ellei niitä osata ennaltaehkäistä. Niitä syntyy esimerkiksi seinien tai huonekalujen pintojen ja materiaalien kemikaalien hajotessa ja haihtuessa ilmaan. Sisäilmaan haihtuessaan ne ovat terveydelle haitallisia. Oireet ovat yksilöllisiä, mutta niiden kirjo muistuttaa tyypillisiä allergiaoireita: nuhaa, silmien kirvelyä ja päänsärkyä.
 
Työntekijöitä testattiin myös niin sanotuissa luonnollisissa olosuhteissa, joissa VOC-yhdisteiden määrä ilmassa oli huomattavasti alhaisempi. Tällaisista olosuhteista saadaan tavanomaisesti nauttia ekologisesti rakennetuissa rakennuksissa, jotka on suunniteltu kestävän kehityksen periaattein. Ne ovat paitsi energiatehokkaita, mutta myös sisätilojen laadukkuuteen, esimerkiksi ilmanlaadun suhteen on panostettu erityisesti.
 
Kognitiivisia testejä suoritettiin ryhmillä päivittäin kuuden päivän ajan. Tutkimus toteutettiin tuplasokkotestinä eli tutkijat eivätkä tutkittavat eivät tienneet oman ryhmänsä testiolosuhteita. Tutkimuksen näytöt sisäilman ja kognitiivisen kyvykkyyden suhteesta olivat selkeät – laadukas, luonnollinen sisäilma paransi työntekijöiden kognitiivista suorituskykyä. Erityisen selkeästi erot näkyivät tietyillä tehtäväalueilla, kuten kriisitilanteen parempana hallintana ja strategian kehittämisen etevyydessä ja informaation hyödyntämisessä.  Jo pienikin parannus sisäilmassa on hyödyksi työntekijöille.

Miten kehittää omia työolosuhteita?

Vaikka Suomi on puhtaan ja terveellisen ulkoilman maa, on meillä paljon tehtävää sisäilman parantamisen kanssa. Kun elämän kehitys on kuljettanut meidät luonnosta sisälle, voimme omilla valinnoilla lisätä hyvinvointia  – ja jopa optimoida älykkyyttä tuomalla luonnon luoksemme! Lähde tauolla haukkaamaan happea, kokeile vaihteeksi kävelypalavereja tai vaihtoehtoisesti tuo luontoa luoksesi sisätiloihin!

Allen, J. G., MacNaughton, P., Satish, U., Santanam, S., Vallarino, J., Spengler, J. D. (2015). Associations of Cognitive Function Scores with Carbon Dioxide, Ventilation, and Volatile Organic Compound Exposures in Office Workers: A Controlled Exposure Study of Green and Conventional Office Environments. Environ Health Perspect; DOI:10.1289/ehp.1510037