Aihearkisto: Yleinen

Älyviikko 2021: Lahjakkuus Suomen koulumaailmassa – tutkimuksellinen näkökulma

Suomen Mensa ry järjesti syksyllä 2021 virtuaalisen älyviikon, jonka kolme tapahtumaa käsittelivät älykkyyttä eri näkökulmista. Älystä-blogissa julkaistaan nyt älyviikon esitelmät videotallenteina.

Lahjakkuuden tukeminen Suomessa – tutkimuksellinen näkökulma

Tässä esityksessä tarkastellaan suomalaista koulujärjestelmää, erityisesti perusopetusta, lahjakkuuden tukemisen näkökulmasta. Esityksessä keskitytään siihen, mitkä ovat inklusiivisen ja opetuksen eriyttämistä painottavan koulujärjestelmän mahdollisuudet lahjakkuuden tukemisessa ja mitä haasteita tähän liittyy. Koska suomalaisessa koulujärjestelmässä opettajilla on suuri rooli opetuksen eriyttämisessä lahjakkaille sopivaksi, esitellään erityisesti tutkimuksia, joissa suomalaisten opettajien käsityksiä, asenteita ja lahjakkuuden tukemisen menetelmiä on tutkittu. Esitys korostaa opettajankoulutuksen tärkeyttä sekä kouluttaa opettajia, jotka pystyvät reflektoimaan pedagogisen toimintansa ja ajattelunsa taustalla vaikuttavia arvoja, käsityksiä ja asenteita, että tarjota inklusiivisessa koulujärjestelmässä tarvittavia tietoja ja harjoittelukokemuksia. Lahjakkuuden tukemisen toteutuminen liitetään myös osaksi laajempaa yhteiskunnallista kenttää, jossa kunnat ja koulut voivat tehdä paljon lahjakkuuden tukemisen edistämiseksi.

Sonja Laine, KT, lehtori, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Kaikki älyviikon tapahtumatallenteet ovat katsottavissa Suomen Mensa ry:n Youtube-kanavalta!

Älyviikko 2021: Mensasta ja älykkyydestä

Suomen Mensa ry järjesti syksyllä 2021 virtuaalisen älyviikon, jonka kolme tapahtumaa käsittelivät älykkyyttä eri näkökulmista. Älystä-blogissa julkaistaan nyt älyviikon esitelmät videotallenteina.

Älyviikon aloitti Suomen Mensa ry:n hallituksen puheenjohtaja Matti Rasinaho, joka kertoi Suomen Mensa ry:sta ja sen toiminnasta:

Suomen Mensa ry:n testivastaava Viliina Lilja jatkoi kertomalla tarkemmin älykkyyden käsitteestä ja Mensan testaustoiminnasta:

Kaikki älyviikon tapahtumatallenteet ovat katsottavissa Suomen Mensa ry:n Youtube-kanavalta!

Lapsuuden aivokasvain voi vaikuttaa kognitiivisiin kykyihin

Hoitojen kehittyessä yhä useampi lapsena aivokasvaimen saanut potilas selviytyy. Kristine Stadskleiv Oslon yliopistosta halusi selvittää aivokasvaimen ja sen hoidon vaikutusta potilaaseen pitkällä tähtäimellä. Tutkimuksella oli kaksi tavoitetta: kartoittaa lapsuuden aivokasvaimesta toipuneiden potilaiden kognitiivisen toiminnan tasoa ikäryhmän keskiarvoon verrattuna ja etsiä taustatekijöitä, jotka vaikuttavat tulokseen.

Tutkimuksessa keskityttiin lapsilla esiintyvien medulloblastooman (MB) ja supratentoriaalisten primitiivisten neuroektodermaalikasvainten (CNS/PNET) vaikutuksiin. Tutkimukseen pyydettiin mukaan kaikki Norjassa vuosina 1974-2013 lapsena jomman kumman aivokasvaimen sairastaneet ja siitä selviytyneet ihmiset, ja heistä 50 (79 %) osallistui tutkimukseen. Tutkimukseen osallistumisen hetkellä koehenkilöt olivat 5 – 51 -vuotiaita ja kasvaimen leikkauksesta oli vähintään kolme ja keskimäärin 19 vuotta. Koehenkilöiltä testattiin muun muassa verbaalinen ja ei-verbaalinen kognitio, muisti, keskittymiskyky, älykkyysosamäärä, toiminnanohjaustaidot sekä motoriikkaa. Tuloksia verrattiin oman ikäryhmän keskimääräisiin tuloksiin.

Testien tulosten hajonta oli hyvin suurta: suuri osa suoriutui testistä ikätasoista vastaavasti tai paremmin, mutta osa koehenkilöistä ei pystynyt suorittamaan kaikkia testejä esimerkiksi motoristen ongelmien vuoksi. Esimerkiksi 56 prosentilla osallistujista älykkyysosamäärä oli ikätason mukainen tai korkeampi, mutta 14 %:lla todettiin kehityshäiriö. Potilaan sukupuoli, ikä sairastumisen aikaan, leikkauksesta kulunut aika, mahdolliset jälkisairaudet ja erot lääkinnässä selittivät 46 % älykkyysosamäärän variaatiosta. Monella osallistujalla oli vaikeuksia motorisissa tehtävissä: vain 30 % osallistujista sai keskimääräisen tai sitä paremman tuloksen dominoivan käden koordinaatiota mittaavassa testissä.

Alhaista suoriutumista kaikissa testeissä oli erityisesti potilailla, joilla aivokasvaimen jälkeen oli diagnosoitu sekä sisäeritysjärjestelmän vajaatoiminta että epilepsia tai hydrokefalia. Jo aiemmin on tiedetty, että aivojen alhainen prosessointikyky voi vähentää kognitiivista osaamista, sillä se hidastaa uusien taitojen oppimista ja ero muihin samanikäisiin kasvaa vähitellen. Prosessointikyvyn lasku havaittiin myös tässä tutkimuksessa usean eri testin kohdalla. Sen lisäksi havaittiin, että monilla aivokasvaimen sairastaneilla muistin toiminta oli heikentynyt ja se voikin olla toinen osatekijä kognitiivisten taitojen hitaamman oppimisen takana.

Tutkimus vahvisti aikaisemmat tulokset, että lapsuudessa aivokasvaimen sairastaneilla on ryhmätasolla keskimääräistä alhaisempi älykkyysosamäärä ja kognitiivinen osaaminen. Tulos ei kuitenkaan ole suoraviivainen yksilötasolla, sillä vaikeasti vammautuneet laskevat keskiarvoa ja suurin osa vastaajista sai ikätasoaan vastaavat tulokset. Tutkimus korostaa kuitenkin aivokasvaimen sairastaneiden lasten pitkäaikaisseurannan tärkeyttä. Erityisesti aivojen prosessointikyky tai muistin toiminta voivat heikentyä aivokasvaimen seurauksena ja niiden seuranta varmistaa sen, että mahdollisiin oppimisvaikeuksiin voidaan puuttua ajoissa ja antaa ylimääräistä tukea.


Nordic Mensa Fund palkitsi Kristine Stadskleivin ”Article of the Year” palkinnolla vuonna. 2020.

Kristine Stadskleiv, Einar Stensvold, Kjersti Stokka, Anne Grete Bechensteen & Petter Brandal (2020) Neuropsychological functioning in survivors of childhood medulloblastoma/CNS-PNET: The role of secondary medical complications, The Clinical Neuropsychologist, DOI: 10.1080/13854046.2020.1794045