Kognitiotieteilijä Otto Lappi Helsingin yliopistosta piti luennon Suomen Mensa ry:n Helsingin paikallisosaston verkkotapahtumassa torstaina 8.4.2021. Videotallenne luennosta on katsottavissa alla aiheesta kertovan johdannon jälkeen.
Mitä älykkyys on, ja mitä se ei ole? Onko älykkyys ollenkaan tärkeä tai mielenkiintoinen kognitiivinen ominaisuus?
Omassa tutkimustyössäni olen kiinnostunut ihmisälyn kyvystä sopeutua moniin eri ympäristöihin, erityisesti siitä miten ihmisen kognition joustavuus ja tehokkuus tulee ilmi arkielämän askareissa. Monien aivan jokapäiväisten tehtävien, joiden emme yleensä oleta vaativan erityistä ”älykkyyttä” – kuten kaupassa käynti, lumenluonti tai vaikkapa autolla ajaminen – taustalle kätkeytyy monimutkaisia ja hienovaraisia kognitiivisia ja hermostollisia mekanismeja. Tehtävien helppous normaalilla ihmiskognitiolla varustetuille aivoille tekee niistä helposti näennäisen yksinkertaisia – mutta niiden vaatima ihmisen ihmisälyn hämmästyttävä joustavuus tulee hyvin ilmi siinä miten äärimmäisen haastaviksi ne ovat on osoittautuneet robotiikassa ja tekoälyssä… jotka ovat vielä hyvin kaukana ihmisälystä tällaisissa avoimissa tehtäväympäristöissä.
Toisaalta olen kiinnostunut siitä, miten huippusuorituksissa jonkin taidon oppiminen ja kehittyminen hioutuu ihmisaivojen fysiologisille ja kognitiivisille äärirajoille: siitä miten eksperttiys jollakin tiedon ja taidon osa-alueella kehittyy. Miten kilpa-autoilijan aivot ja kognitio eroavat tavallisen sunnuntai-autoilijan kognitiosta omassa tehtäväympäristössään?
Mutta miten nämä prosessit sitten suhteutuvat älykkyystestien mittaamiin prosesseihin? Ovatko älykkäimmät myös lahjakkaimpia, ja tuleeko heistä todennäköisesti myös taitavampia siinä mitä ryhtyvät tekemään? Testiälykkyyttä kutsutaan usein ”yleiseksi kognitiiviseksi suorituskyvyksi”, mutta onko oikeastaan tärkeää ymmärtää (testi)älykkyyttä ihmisen kognitiivisen ja hermostollisen suorituskyvyn ja sen kehittymisen ymmärtämiseksi?
Älykkyys on sana joka nostaa esiin monia tulkintoja, näkemyksiä ja mielipiteitä. Se liitetään arkiajattelussa vahvasti lahjakkuuteen ja osaamiseen. Arkikäsitteenä tällainen älykkyyden ”määritelmä” on kuitenkin liian laaja ja sumearajainen; tieteessä käytettyjen termien merkitys pitää rajata (siis määritellä) tarkasti ja rajatummin. Näin muodostuu erilaisia ”älykkyyden” tai ”älyn” käsitteitä, joiden sovellusalat ja käyttötavat voivat erota toisistaan.
Esitelmässäni pohdin kriittisesti mm. seuraavia kysymyksiä: Mistä älykkyystestitulokset tarkalleen ottaen kertovat? Miten se älykkyyden muoto jota älykkyystestit mittaavat liittyy niihin prosesseihin jotka (eksperteillä) kehittävät meille jokaiselle suotua inhimillistä älyä tiettyyn suuntaan? Ja miksi eksperttiys tästä syystä on aivan erilainen ilmiö kuin älykkyys?
Otto Lappi, FT Dos.
Otto Lappi on kognitiotieteen dosentti ja työskentelee akatemiatutkijana Helsingin yliopistossa. Hän ei ole Mensan jäsen eikä tiedä omaa älykkyysosamääräänsä (eikä oikeastaan tiedä mitä sillä tiedolla tekisi).
Jos ylläolevat teemat kiinostavat, niitä käsitellään syvemmin Oton kurssilla Arkielämän ja Eksperttiyden kognitiviinen perusta, joka sisältyy Avoimen yliopiston kesäopetustarjontaan 2021: https://tinyurl.com/LDA-C309-2021
