Mitä älykkyys on? Mihin älykkyys vaikuttaa? Voiko älykkyyttään kehittää? Edellä on esimerkkejä kysymyksistä, joihin tämä blogi voi auttaa vastaamaan. Tulevissa blogiteksteissä tullaan kertomaan akateemisen älykkyystutkimuksen uusista tuloksista ja mielenkiintoisista tutkimuskysymyksistä. Tekstit pohjautuvat vertaisarvioituihin tutkimuksiin, joiden tulokset ovat kiinnostavia myös akateemisen maailman ulkopuolella. Perustietoa älykkyydestä ja sen mittaamisesta löytyy sivulta ”Mitä on älykkyys”.

Tutkimuksissa älykkyyttä lähestytään useista eri näkökulmista. Psykometrisessa psykologiassa yleistä älykkyyttä mitataan erilaisilla kykytesteillä, joiden avulla pyritään mittaamaan yleistä älykkyystekijää ns. g-faktoria. Älykkyyden mittaamiseen liittyvä tutkimus on erittäin tärkeää älykkyystutkimuksen kannalta, koska muut tutkimukset perustuvat näiden tutkimusten kehittämiin testeihin ja mittareihin.  Korrelaatiotutkimuksissa pyritään selvittämään minkä kaikkien asioiden kanssa yleinen älykkyys korreloi. Kausaalisuhteet voivat mennä molempiin suuntiin, älykkyydestä palkkatasoon tai lasten ravitsemuksesta älykkyyteen. Yksi tutkimushaara pyrki selvittämään voiko älykkyyttä kehittää harjoittelemalla. Toisissa tutkimuksissa selvitetään älykkyyden pysyvyyttä, eli kuinka mitattu älykkyys muuttuu ihmisen elinkaaren aikana. Yksi mielenkiintoinen tutkimushaara pyrkii löytämään nykyisille tilastotieteellisille älykkyyskäsitteille biologisia perusteita mm. aivokuvantamisen ja geenitutkimuksen avulla.

Tämän blogin kirjoittajat ovat Suomen Mensa ry:n älykkyystutkimuksesta kiinnostuneita jäseniä. Mensa on kansainvälinen järjestö, jonka tavoitteena on mm. älykkyyden tunnistaminen ja älykkyystutkimuksen edistäminen. Mensan jäseneksi voi liittyä jokainen, joka saavuttaa älykkyystestissä paremman tuloksen kuin 98 % väestöstä. Lisää tietoa Suomen Mensasta löytyy osoitteesta www.mensa.fi.