Älykkyyden kehittymisestä on olemassa kaksi yleistä uskomusta: ensimmäisessä uskomuksessa älykkyys nähdään kehittyvänä ja muokkautuvana ominaisuutena, kun taas toiset uskovat älykkyyden olevan pysyvä ominaisuus, johon ei voi suuresti vaikuttaa. Riitta Rautiainen, Hannu Räty ja Kati Kasanen Itä­-Suomen yliopistosta selvittivät Nordic Psychology –lehdessä julkaistussa artikkelissaan suomalaisten vanhempien älykkyysuskomuksia.

Aiemmat tutkimustulokset osoittavat, että jos lapsi uskoo älykkyyden olevan kehittyvä ominaisuus, hän hakeutuu enemmän opettavaisiin tilanteisiin ja hyväksyy epäonnistumisia osana oppimisprosessia. Älykkyyttä pysyvänä ominaisuutena pitävät lapset haluavat puolestaan osoittaa osaamistaan hyvillä arvosanoilla, välttää virheitä ja he voivat kokea avuttomuutta epäonnistuessaan.

Vanhempien mielipiteet muokkaavat vahvasti lasten mielipiteitä ja käytöstä. Älykkyyden muokkautuvuuteen uskovat vanhemmat kannustavat lapsiaan harjoittelemaan ja pitävät yritystä ja erehdystä hyvänä oppimistilanteena. Jos vanhemmat pitävät älykkyyttä pysyvänä ominaisuutena, painottavat he enemmän hyvää suoriutumista ja arvostavat sen näkymistä esimerkiksi arvosanojen kautta. Tutkijat halusivatkin selvittää vanhempien mielipiteitä älykkyyden pysyvyydestä ja niiden muodostumista.

Kyselytutkimukseen osallistui 97 vanhempaa. Tutkimuksessa arvioitiin ensin käytetyn kyselylomakkeen luotettavuutta. Sen jälkeen selvitettiin, vaikuttaako vanhemman koulutus tai sukupuoli heidän älykkyyskäsitykseensä. Lisäksi arvioitiin lapsen koulumenestyksen, sukupuolen ja luokka-­asteen vaikutusta asiaan. Koulumenestys mitattiin opettajan arviolla matematiikan ja äidinkielen osaamisesta ja tutkimukseen osallistui sekä kolmas­- että kuudesluokkalaisten vanhempia.

Tulosten mukaan suomalaiset vanhemmat uskovat älykkyyden olevan enemmän muokkautuva kuin pysyvä ominaisuus. Vanhempien koulutus tai sukupuoli eivät vaikuttaneet heidän käsityksiinsä lasten älykkyyden kehittymisestä. Sen sijaan lasten koulumenestys vaikutti vanhempien käsitykseen: paremmin menestyvien lasten vanhemmat uskoivat useammin älykkyyden olevan pysyvä ominaisuus ja huonommin menestyvien lasten vanhemmat kallistuivat kehittyvän ominaisuuden puolelle. Käsitykset olivat vahvemmat kuudesluokkalaisten vanhemmilla verrattuna kolmosluokkalaisten vanhempiin. Tästä voidaan päätellä, että vanhempien käsitys älykkyydestä muokkautuu pikkuhiljaa lasten koulumenestyksen kehittymisen myötä.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvin menestyvien lasten vanhemmat pitävät menestystä lapsen pysyvistä ominaisuuksista johtuvana, kun taas huonommin menestyvien lasten vanhemmat uskovat muuttuvien tekijöiden, kuten huonon motivaation, vaikuttavan suoriutumiseen. Tämä on linjassa nyt löydettyjen tulosten kanssa.

Is children’s intelligence malleable? Parental perspectives on implicit theories of intelligence. Riitta Rautiainen, Hannu Räty, Kati Kasanen. (2016) Nordic Psychology. DOI: 10.1080/19012276.2016.1149093

Vieraileva kirjoittaja: Aki Soudunsaari, terveysalan sarjayrittäjä, Naturventionin perustaja ja toimitusjohtaja

Hengitämme päivässä yli 10 000 litraa ilmaa, joka kulkeutuu jokaiseen soluumme. Ei liene ihme, että ilma, jota hengitämme vaikuttaa suuresti elimistömme toimintaan – ja järjen juoksuun. Ajatuksia herättävää on se, että vietämme keskimäärin 90 % ajastamme sisätiloissa, joten hengitämme pääosin sisäilmaa. Kuitenkin tietoisuus ulkoilman saasteista, katupölystä ja muista ongelmista on huomattavasti korkeammalla kuin ymmärryksemme sisäilmasta.

Synteettisen sisäilman monet ongelmat

Erehdymme usein ajattelemaan, että tehokkaalla ilmanvaihdolla ja siivouksella teemme sisätiloista terveellisemmät ja turvallisemmat. Todellisuus on päinvastainen. Koneellinen ilmanvaihto kuivattaa sisäilmaa ja aiheuttaa monia oireita kuten silmien ja ihon kuivumista. Sekä koteja että yleisiä tiloja siivotaan vahvoilla antibakteerisilla aineilla pyyhkien bakteerit pois pinnoilta, jotta bakteerit eivät pääse tarttumaan tai leviämään.
 
Luonnossa mikrobit elävät tasapainossa ja mikrobien kirjo on laajempi kuin sisätiloissa. Luonnonolosuhteet ovat ihmiselle lajityypillinen vaihtoehto, sillä ihmiskunta on elänyt osana luontoa vuosituhansia ennen kuin eristimme itsemme sisätiloihin.
 
Sisäilman steriloinnin sijaan hyvinvointia voidaan kehittää luonnollistamalla sisäilmaa – esimerkiksi voimistamalla raikkaan ulkoilman sisääntuloa ilmanvaihtokoneita säätämällä, avaamalla säännöllisesti ikkunoita tai muilla tavoilla. Varsinkin suomalaisten kuulee usein sanovan kaupungeissa ääneen kaipaavansa metsään raikkaaseen ilmaan, jossa ajatus juoksee ja mieli lepää.
 
Sisäilmaa saastuttavien VOC-yhdisteiden pitoisuutta on mahdollista pienentää biologisella ilmanpuhdistuksella, joka perustuu luonnon omaan mekanismiin, kasvien juurien puhdistustehoon. Steriloidun ilman sijaan biologisesti puhdistetussa ilmassa luonnon hyvät mikrobit ovat tallella, ja sisäilma muistuttaa luonnollisen raikasta ja kosteaa metsäilmaa.
 

Luonnollinen ilma saa älykkyyden kukoistamaan, sanoo Harvardin tutkimus

Harvardin yliopistossa tehty tutkimus tutki sisäilman vaikutusta kognitiiviseen kyvykkyyteen eri alojen asiantuntijoita edustavien työntekijöiden keskuudessa. Tutkimuksen aikana tutkittavat henkilöt työskentelivät työtilassaan normaalien työtehtäviensä parissa. Tutkijat altistivat testiryhmän simuloimalla heidän työtilansa VOC-yhdisteillä kuormitetuksi. Huoneilmaan suihkutettu ilma sisälsi keskivertoa enemmän toimistotilassa luontaisesti ilmeneviä VOC-yhdisteitä. Ilma oli lisäksi hajutonta, joten testattavien oli mahdotonta aistia ilman muuttunutta koostumusta.
 
VOC-yhdisteet (Volatile Organic Components) rasittavat sisäilmaa ja niitä kertyy helposti merkittäviäkin määriä sisäilmaan, ellei niitä osata ennaltaehkäistä. Niitä syntyy esimerkiksi seinien tai huonekalujen pintojen ja materiaalien kemikaalien hajotessa ja haihtuessa ilmaan. Sisäilmaan haihtuessaan ne ovat terveydelle haitallisia. Oireet ovat yksilöllisiä, mutta niiden kirjo muistuttaa tyypillisiä allergiaoireita: nuhaa, silmien kirvelyä ja päänsärkyä.
 
Työntekijöitä testattiin myös niin sanotuissa luonnollisissa olosuhteissa, joissa VOC-yhdisteiden määrä ilmassa oli huomattavasti alhaisempi. Tällaisista olosuhteista saadaan tavanomaisesti nauttia ekologisesti rakennetuissa rakennuksissa, jotka on suunniteltu kestävän kehityksen periaattein. Ne ovat paitsi energiatehokkaita, mutta myös sisätilojen laadukkuuteen, esimerkiksi ilmanlaadun suhteen on panostettu erityisesti.
 
Kognitiivisia testejä suoritettiin ryhmillä päivittäin kuuden päivän ajan. Tutkimus toteutettiin tuplasokkotestinä eli tutkijat eivätkä tutkittavat eivät tienneet oman ryhmänsä testiolosuhteita. Tutkimuksen näytöt sisäilman ja kognitiivisen kyvykkyyden suhteesta olivat selkeät – laadukas, luonnollinen sisäilma paransi työntekijöiden kognitiivista suorituskykyä. Erityisen selkeästi erot näkyivät tietyillä tehtäväalueilla, kuten kriisitilanteen parempana hallintana ja strategian kehittämisen etevyydessä ja informaation hyödyntämisessä.  Jo pienikin parannus sisäilmassa on hyödyksi työntekijöille.

Miten kehittää omia työolosuhteita?

Vaikka Suomi on puhtaan ja terveellisen ulkoilman maa, on meillä paljon tehtävää sisäilman parantamisen kanssa. Kun elämän kehitys on kuljettanut meidät luonnosta sisälle, voimme omilla valinnoilla lisätä hyvinvointia  – ja jopa optimoida älykkyyttä tuomalla luonnon luoksemme! Lähde tauolla haukkaamaan happea, kokeile vaihteeksi kävelypalavereja tai vaihtoehtoisesti tuo luontoa luoksesi sisätiloihin!

Allen, J. G., MacNaughton, P., Satish, U., Santanam, S., Vallarino, J., Spengler, J. D. (2015). Associations of Cognitive Function Scores with Carbon Dioxide, Ventilation, and Volatile Organic Compound Exposures in Office Workers: A Controlled Exposure Study of Green and Conventional Office Environments. Environ Health Perspect; DOI:10.1289/ehp.1510037

Videopelit ovat yhä suositumpi aihe ja väline, kun tutkitaan ihmisten kognitiota. Tutkimuksissa on löydetty viitteitä, että tietynlaisten videopelien avulla voidaan mitata monia erilaisia kongnitiivisia ominaisuuksia. On myös huomattu, että pärjääminen valikoiduissa videopeleissä korreloi yleisen älykkyyden (g faktori) kanssa.

Intelligence -lehdessä julkaistussa tuoreessa artikkelissa Foroughi ym. testasivat, voiko olemassa olevaa kaupallista videopeliä käyttää älykkyyden mittaamiseen. Portal 2 on suosittu yksin pelattava ongelmanratkaisuun keskittyvä videopeli, jonka pelaamisen on aiemmin jo todistettu kasvattavan joitakin kognitiivisia ominaisuuksia. Pelin sisältämää mahdollisuutta suunnitella omia tehtäväkenttiä (Puzzle creator) ja pilottihenkilöitä apuna käyttäen tutkijat suunnittelivat peliin pohjautuvan 15 tehtävän älykkyystestin. Tehtävissä yritettiin minimoida pelaamalla opittavien taitojen, kuten motoriikka, vaikutusta ja korostaa ongelmanratkaisun merkitystä tehtävien ratkaisemisessa.

Ensimmäisessä vaiheessa 35 Portal 2 -pelin jo tuntevaa opiskelijaa suorittivat pelistä koostetun älykkyystestin ja RAPM -testin, joka on yleisesti käytössä oleva älykkyystesti. Toisen vaiheen testiryhmään (100 koehenkilöä) kuului sekä pelaamista harrastavia että harrastamattomia opiskelijoita. Heille teetettiin Portal 2 -pelistä koostetun testin lisäksi kaksi yleisesti hyväksyttyä älykkyystestiä (RAPM ja BOMAT).

Ensimmäisessä vaiheessa RAPM-testin pistemäärää verrattiin saman henkilön onnistuneesti suorittamaan tehtävämäärään Portal 2 -testissä ja tulokseksi saatiin voimakas korrelaatio testien välillä. Tuloksia korjattiin koehenkilöiden pelikokemuksella yleisesti ja kokemuksella vastaavantyyppisistä peleistä, mutta ne eivät vaikuttaneet tuloksiin merkittävästi. Toisessa vaiheessa saadut tulokset vahvistuivat: Portal 2 -testin ja kummankin älykkyystestin välillä löydettiin vahva tilastollisesti merkittävä korrelaatio ja mikä tärkeintä, aiempi pelikokemus ei vaikuttanut merkittävästi tulokseen. Jo käytössä olevien älykkyystestin luotettavuus oli hyvin korkealla tasolla, kun taas Portal 2 -testissä luotettavuus oli alhaisempi, mutta hyväksyttävissä oleva.

Tutkimus todistaa, että Portal 2 pelin avulla voi rakentaa älykkyystestejä ja tulokset osoittavat testitavan kehityskelpoiseksi. Yksi erityisen hyvä puoli testissä on arvaamisen eliminointi, mikä voi aiheuttaa nykyisissä monivalintatesteissä epätarkkuutta. Testi vaatii vielä jatkokehittämistä esimerkiksi valittavien tehtävien vaikeuden, määrän ja lopullisen arvioinnin (ratkaistu tehtävämäärä vai eri tehtäviin käytetty aika) suhteen. Tässä vaiheessa kaikki testihenkilöt olivat yliopisto-opiskelijoita, joten joukosta puuttuivat eri ikäryhmät ja alhaisen älykkyyden omaavat koehenkilöt.

Kaupalliset pelit ovat houkutteleva kohde älykkyystestaukselle: helposti muokattava, monimuotoinen ja visuaalisesti kiinnostava tehtäväympäristö on valmiina, peliympäristö vähentää testin tekemisen aiheuttamaa stressiä ja toisaalta motivoi parhaaseen mahdolliseen suoritukseen ylläpitämällä kiinnostusta läpi testin. Suuret palaajamäärät antavat hyvän vertailukohdan ja näinollen auttavat testien kalibroinnissa. Pelien sisään rakennetuilla testeillä olisi mahdollista arvioida hyvin suuria määriä ihmisiä kustannustehokkaalla tavalla. Tulevaisuudessa videopelit voivat tarjota kiinnostavia mahdollisuuksia sekä älykkyyden että muiden kognition osa-alueiden mittaamiseen.

Can we create a measure of fluid intelligence using Puzzle Creator within Portal 2? Foroughi, Serraino, Parasuraman, Boehm-Davis. Intelligence (2016), Volume 56, Pages 58–64