Älykkyyden kehittymisestä on olemassa kaksi yleistä uskomusta: ensimmäisessä uskomuksessa älykkyys nähdään kehittyvänä ja muokkautuvana ominaisuutena, kun taas toiset uskovat älykkyyden olevan pysyvä ominaisuus, johon ei voi suuresti vaikuttaa. Riitta Rautiainen, Hannu Räty ja Kati Kasanen Itä­-Suomen yliopistosta selvittivät Nordic Psychology –lehdessä julkaistussa artikkelissaan suomalaisten vanhempien älykkyysuskomuksia.

Aiemmat tutkimustulokset osoittavat, että jos lapsi uskoo älykkyyden olevan kehittyvä ominaisuus, hän hakeutuu enemmän opettavaisiin tilanteisiin ja hyväksyy epäonnistumisia osana oppimisprosessia. Älykkyyttä pysyvänä ominaisuutena pitävät lapset haluavat puolestaan osoittaa osaamistaan hyvillä arvosanoilla, välttää virheitä ja he voivat kokea avuttomuutta epäonnistuessaan.

Vanhempien mielipiteet muokkaavat vahvasti lasten mielipiteitä ja käytöstä. Älykkyyden muokkautuvuuteen uskovat vanhemmat kannustavat lapsiaan harjoittelemaan ja pitävät yritystä ja erehdystä hyvänä oppimistilanteena. Jos vanhemmat pitävät älykkyyttä pysyvänä ominaisuutena, painottavat he enemmän hyvää suoriutumista ja arvostavat sen näkymistä esimerkiksi arvosanojen kautta. Tutkijat halusivatkin selvittää vanhempien mielipiteitä älykkyyden pysyvyydestä ja niiden muodostumista.

Kyselytutkimukseen osallistui 97 vanhempaa. Tutkimuksessa arvioitiin ensin käytetyn kyselylomakkeen luotettavuutta. Sen jälkeen selvitettiin, vaikuttaako vanhemman koulutus tai sukupuoli heidän älykkyyskäsitykseensä. Lisäksi arvioitiin lapsen koulumenestyksen, sukupuolen ja luokka-­asteen vaikutusta asiaan. Koulumenestys mitattiin opettajan arviolla matematiikan ja äidinkielen osaamisesta ja tutkimukseen osallistui sekä kolmas­- että kuudesluokkalaisten vanhempia.

Tulosten mukaan suomalaiset vanhemmat uskovat älykkyyden olevan enemmän muokkautuva kuin pysyvä ominaisuus. Vanhempien koulutus tai sukupuoli eivät vaikuttaneet heidän käsityksiinsä lasten älykkyyden kehittymisestä. Sen sijaan lasten koulumenestys vaikutti vanhempien käsitykseen: paremmin menestyvien lasten vanhemmat uskoivat useammin älykkyyden olevan pysyvä ominaisuus ja huonommin menestyvien lasten vanhemmat kallistuivat kehittyvän ominaisuuden puolelle. Käsitykset olivat vahvemmat kuudesluokkalaisten vanhemmilla verrattuna kolmosluokkalaisten vanhempiin. Tästä voidaan päätellä, että vanhempien käsitys älykkyydestä muokkautuu pikkuhiljaa lasten koulumenestyksen kehittymisen myötä.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvin menestyvien lasten vanhemmat pitävät menestystä lapsen pysyvistä ominaisuuksista johtuvana, kun taas huonommin menestyvien lasten vanhemmat uskovat muuttuvien tekijöiden, kuten huonon motivaation, vaikuttavan suoriutumiseen. Tämä on linjassa nyt löydettyjen tulosten kanssa.

Is children’s intelligence malleable? Parental perspectives on implicit theories of intelligence. Riitta Rautiainen, Hannu Räty, Kati Kasanen. (2016) Nordic Psychology. DOI: 10.1080/19012276.2016.1149093