Ylioppilaskoe, sisäänpääsykoe vai älykkyys?

Vierailijakirjoitus: Jonathan Rasmus

Yliopistouudistus on tänä vuonna ollut reilusti esillä medioissa ja alkukesästä keskustelu pyöri valintakriteereiden ympärillä. Pääsykoe ja ylioppilastutkinto ovat tällä hetkellä yleisimmät valintakriteerit ja keskustelu keskittyi näiden kahden mittausmenetelmän ympärille. Uudistuksen alla onkin mainio aika pysähtyä miettimään ovatko nämä vakiintuneet käytännöt ne järkevimmät, vai olisiko olemassa sekä yliopistolle että opiskelijoille parempia vaihtoehtoja?

Päätin pro-gradussani tutkia, jos ylioppilastutkinto ja sisäänpääsykoe tosiaan ennustavat opintomenestystä yliopistosta. Ennustamisella tarkoitan tässä yhteydessä, jos aiemman testituloksen perusteella voi päätellä henkilön suoriutumista jossain toisessa tehtävässä. Halusin myös tutkia, mikäli joku toinen Suomessa vähemmän käytetty menetelmä ennustaisi opintomenestystä näitä perinteisiä menetelmiä paremmin. Valitsin testin joka mittaa joustavaa älykkyyttä, mikä tunnetaan paremmin englannin termillä fluid intelligence. Tämä viittaa kykyyn ratkoa uusia ongelmia tuntemattomissa tilanteissa. Kansainvälisissä tutkimuksissa joustavan älykkyyden on todettu korreloivan opintomenestyksen kanssa.

Toteutin tutkimuksen Åbo Akademillä, ja tutkimukseen osallistui 100 opiskelijaa. Osa tutkielman tuloksista oli odotettua ja osaa voisi kutsua yllättäviksi. Opiskelijat jotka olivat saaneet parempia arvosanoja ylioppilaskokeesta, saivat keskimäärin myös parempia arvosanoja yliopistossa kuin he, joilla oli huonommat tulokset ylioppilaskokeesta. Tämä tuntuukin loogiselta, mutta hieman yllättävää oli, etteivät sisäänpääsykokeet ennustaneet opintomenestystä.

Se, miksi ylioppilaskoe ennustaa yliopisto-opintojen arvosanoja paremmin kuin sisäänpääsykoe, menee spekulaation puolelle. Ylioppilaskokeeseen opiskellaan pitkällä aikajänteellä ja informaatiota on niin paljon, että se on sisäistettävä ja ymmärrettävä, kun taas useimmissa sisäänpääsykokeissa informaatiota on suhteessa vähemmän, kokeet vaativat lyhytkestoista muistamista ja pikemminkin tiedon ulkoa muistamista kuin tiedon ymmärrystä. Toki tähän löytyy poikkeuksia, ja poikkeukset voivat olla toinen selittävä tekijä. Kaikilla on vaikeusasteeltaan samanlaiset ylioppilaskokeet, kun taas sisäänpääsykokeiden vaikeusasteet poikkeavat toisistaan eri aineiden välillä.

Joustavan älykkyyden testituloksen perusteella pystyimme ennustamaan opintomenestystä paremmin kuin sisäänpääsykokeen perusteella, mutta tämä suhde oli sen verran heikko, ettei sillä ole käytännön merkitystä. Monen kansainvälisen tutkimuksen perusteella tämä vähäinen ennustamisarvo oli jokseenkin yllättävää, ja tulokseen voi olla monta vaikuttavaa tekijää.

Ensinnäkin käytimme vähemmän tutkittua matriisi testiä. Toinen syy, jonka alan tutkijat tuntevat hyvin on “restriction of range”. Testituloksen variaatio yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa on vähäisempää kuin koko populaation variaatio, sillä opiskelijat ovat valittu tiettyjen suoritusten (ylioppilaskirjoitus, sisäänpääsykoe ym.) perusteella jo ennen tutkimukseen osallistumista. Tällöin katsomme rajoittunutta kuvaa joustavan älykkyyden ja opintomenestyksen yhteydestä, jolloin kokonaiskuva jää näkemättä.

Tämän tutkielman perusteella voi kuitenkin todeta, että ylioppilaskokeen arvosanoja voisi painottaa nykyistäkin enemmän valintakriteerinä yliopistoihin. Vaikkei sisäänpääsykokeet ennustaneet opintomenestystä tässä tutkimuksessa, kokeen merkitystä ei voi kieltää kokonaan. Sisäänpääsykokeissa on valtavasti eroja eri yliopistoissa ja eri aloilla, joista tietyt kokeet voivat toimia paremmin kuin toiset.

Entisenä opiskelijana minun on todettava, että yliopistolla on paljon muitakin yhteiskunnallisia tehtäviä kuin kouluttaa opiskelijoita jotka saavat hyviä arvosanoja, ja opiskelijalle itselleen opintomenestys voi tarkoittaa jotain ihan muuta kuin korkeita arvosanoja.

Jonathan Rasmus, psykologi

Kirjoittaja sai vuonna 2015 Suomen Mensa ry:n apurahan opinnäytetyöstään ”Predicting study performance for one academic year at university – A comparison of the predictive validity of the Finnish matriculation examination, entrance exam and fluid intelligence”.

Yksi kommentti artikkeliin ”Ylioppilaskoe, sisäänpääsykoe vai älykkyys?

  1. Onko tutkittu luonnontieteellisiä aineita vaativilla aloilla pääsykokeen merkitystä? Lääketieteen pääsykoe perustuu lukion oppimäärään(fysiikka, kemia ja biologia). Jos ei menestynyt hyvin lukiossa kyseisissä aineissa, mutta pääsee esim. toisella hakukerralla sisään, niin menestyykö opinnoissa yhtä hyvin kuin henkilö joka on menestynyt hyvin ylioppilaskokeessa ja pääsykokeessa?

Kommentointi on suljettu.