Sukupuoliset stereotypiat älykkyydestä syntyvät varhain ja vaikuttavat lasten kiinnostuksen kohteisiin

Yhdysvalloissa tehty tutkimus osoittaa, että lapset omaksuvat käsityksen älykkyydestä miesten ominaisuutena jo varhain. Tämä stereotypia vaikuttaa siihen mistä lapset kiinnostuvat ja voi kaventaa heidän uravalintojaan.

Nuorten naisten ja miesten uratoiveiden on todettu muotoutuvan sukupuolten stereotypioiden mukaan. Esimerkiksi se, että miesten oletetaan olevan parempia matematiikassa kuin naisten, heikentää naisten suoriutumista sen osalta ja horjuttaa heidän kiinnostusta matemaattisille aloille. Yleisesti oletetaan, että korkeampaa kognitiivista kyvykkyyttä (älykkyyttä, lahjakkuutta, neroutta jne.) on enemmän miehillä kuin naisilla. Tätä ”älykkyys = miehet”-stereotypiaa käytetään usein selityksenä sukupuolieroille monissa arvostetuissa ammateissa. Mitä aikaisemmin sukupuolittunut stereotypia omaksutaan, sitä enemmän se vaikuttaa lasten tuleviin tavoitteisiin. Psykologian alan tutkijat Bian ym. tutkivat Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kuinka varhain tämä tapahtuu.

Tutkimus toteutettiin neljässä osassa 5-, 6- ja 7-vuotiailla lapsilla. Ensimmäisessä tutkimusosassa arvioitiin ”älykkyys = miehet”-stereotypian kehittymisen ajoittumista kolmella tehtävällä, joilla mitattiin kuinka usein lapset yhdistivät älykkyyden omaan sukupuoleensa. Ensimmäisessä tehtävässä kerrottiin tarina henkilöstä, joka on ”tosi fiksu” antamatta minkäänlaista viitettä sukupuolesta ja pyydettiin arvaamaan kuka ennestään tuntemattomista 2 miehestä ja 2 naisesta oli kyseessä. Toisessa tehtävässä näytettiin useita kuvia kahdesta aikuisesta ja pyydettiin arvaamaan kumpi heistä on ”tosi fiksu”. Pareja oli sekä samaa että eri sukupuolta. Kolmannessa tehtävässä lapsia pyydettiin yhdistämään esineitä tai ominaisuuksia naisten ja miesten kuviin. Vertailun vuoksi lapsia pyydettiin myös kertomaan ajatuksistaan ovatko naiset vai miehet ”tosi mukavia”, koska nämä kaksi piirrettä liittyvät eritavoin sukupuolisiin stereotypioihin. Ensimmäinen tutkimusosio osoitti, että lasten käsitys älykkyydestä muuttuu nopeasti viiden ja seitsemän ikävuoden välillä. 5-vuotiaat tytöt ja pojat yhdistivät älykkyyden omaan sukupuoleensa samalla tavoin, mutta 6- ja 7-vuotiaat tytöt yhdistivät älykkyyden omaan sukupuoleensa merkittävästi vähemmän kuin saman ikäiset pojat. ”Älykkyys = miehet”-stereotypia näyttäisi tulevan omaksutuksi jo 6-vuotiaana ja stereotypia, että naiset ovat mukavia, noudattaa samaa kehityspolkua.

Tutkimuksen toinen osa toteutettiin samalla tavoin kuin ensimmäinen, mutta esimerkkeinä käytettiin sekä aikuisia että lapsia. Tämäkin tutkimus osoitti, että 5-vuotiaiden keskuudessa ei ole merkittävää eroa oman sukupuolen mieltämisessä älykkääksi, mutta 6-vuotiaista alkaen ero on merkittävä. Tutkimus ei osoittanut eroa siinä, ovatko tutkimuksen esimerkkihenkilöt aikuisia vai lapsia, vaan tulokset olivat yhdenmukaiset ensimmäisen osion kanssa. Selitykseksi muutokselle nuorempien (5-vuotiaiden) ja vanhempien (6- ja 7-vuotiaiden) tyttöjen välillä esitettiin käsityksen älykkyydestä liittyvän käsitykseen koulumenestyksestä. Tätä tutkittiin samoilla kysymyksillä ja todettiin, että nuorempien ja vanhempien tyttöjen käsityksissä koulumenestyksestä ei ole samanlaista muutosta. Itse asiassa vanhemmat tytöt valitsivat oman sukupuolen useammin kuin pojat.

Tutkimuksen kolmannessa osassa tutkittiin vaikuttavatko lasten sukupuolittuneet käsitykset älykkyydestä heidän kiinnostuksen kohteisiinsa. 6- ja 7-vuotiaille tytöille ja pojille esiteltiin kaksi uutta peliä, joista toisen sanottiin olevan ”lapsille, jotka ovat tosi fiksuja” ja toisen ”lapsille, jotka yrittävät tosi kovasti”. Tytöt olivat poikia vähemmän kiinnostuneita pelistä, joka oli tarkoitettu tosi fiksuille, mutta yhtä kiinnostuneita pelistä, joka oli tarkoitettu tosi yritteliäille. Tuloksia verrattiin ensimmäisen osan tuloksiin ja voitiin todeta, että kolmas tutkimusosa osoitti kahden ensimmäisen tutkimusosan tavoin tyttöjen käsityksen oman sukupuolensa älykkyydestä olevan alempi kuin poikien. Stereotyyppiset käsitykset vaikuttavat välillisesti siihen yhteyteen, joka lasten sukupuolella on heidän kiinnostukseensa fiksuille tarkoitettuun peliin. Voitiin todeta, että lasten käsitykset siitä kuka on älykäs vaikuttavat heidän valintoihinsa. Tutkimuksen neljäs osa toteutettiin kuten kolmas, mutta siinä vertailtiin 5- ja 6-vuotiaiden tyttöjen ja poikien kiinnostusta uusiin peleihin, joiden kerrottiin olevan tosi fiksuille lapsille. 5-vuotiaiden osalta ei ollut havaittavissa eroa sukupuolten välillä, mutta 6-vuotiaiden tyttöjen kiinnostus oli poikia alempi kuten tutkimuksen kolmannessa osassa.

Kaikkien neljän tutkimusosan tuloksille esitettiin kaksi vaihtoehtoista selitystä. Ensiksi esitettiin, että ero voisi johtua siitä että pojat aloittavat koulun myöhemmin ja siten heidän käsityksensä älykkyydestä saattaisi syntyä myöhemmin kuin tytöillä. Tutkimukseen osallistuneiden tyttöjen ja poikien koulun aloittamisiässä ei kuitenkaan ollut merkittävää eroa. Eroa koulun jo aloittaneiden ja vielä aloittamattomien lasten käsityksissä oman sukupuolensa älykkyydestä ei havaittu poikien osalta, mutta tyttöjen käsityksissä kyllä. Toiseksi selitykseksi esitettiin, että kolmannessa ja neljännessä osassa havaittu 6- ja 7-vuotiaiden tyttöjen alempi kiinnostus älykkyyttä vaativiin peleihin voisi olla selitettävissä vaatimattomuudella, koska naisilla vaatimattomuuden normit ovat vahvempia kuin miehillä. Tutkimukseen osallistuneiden tyttöjen ja poikien ikäiset lapset kuitenkin tunnetusti kerskailevat omilla kyvyillään. Lisäksi poikien ja tyttöjen kiinnostus älykkyyttä vaativiin peleihin jakautui tutkimuksessa heidän älykkyys-käsityksensä mukaisesti, joten voitiin todeta, että taustamekanismina toimii vaatimattomuuden sijasta sukupuolittuneet käsitykset.

Kaikkiaan neljälle sadalle lapselle tehty tutkimus osoitti, että lapset omaksuvat jo 6-vuotiaana ”älykkyys = miehet”-stereotypian, joka vaikuttaa heidän kiinnostuksen kohteisiinsa ja siten saattaa kaventaa myöhempiä uravalintoja.

Bian L., Leslie S.-J. & Cimpian A. 2017. Gender stereotypes about intellectual ability emerge early and influence children’s interests. Science 355 (6323), 389-391. DOI: 10.1126/science.aah6524